Niin paljon ajateltavaa

Ihminen on herkkä eläin. Sen toteaa Rafael Donnerin omaelämäkerrallisen esseen nimikin ja sen toteaa lukijakin useaan otteeseen tätä kirjaa lukiessaan. Rafael Donneriin voisi viitata Jörn Donnerin poikana, mutta kuten Rafael itse kirjassakin mainitsee, haluaa hän seisoa omilla saavutuksillaan ja omilla teksteillään. Tämän vuoksi ei siis käsitellä Jörn Donneria tässäkään kirjoituksessa.  Rafael peilaa teoksessa ihmistä ja luonteen piirteitä ennen kaikkea omien kokemuksien ja oman elämänsä kautta. Missä tilanteissa päätään nostaa kateus, hulluus tai yksinäisyys? Milloin toisaalta tunnemme itsevarmuutta ja ylpeyttä? Miltä nämä tunteet tuntuvat ja miten ne näkyvät meidän yhteiskunnassamme ja meissä itsessämme? Teoksessa käsitelläänkin ihmisluonteen ehkä niitä usein epämiellyttäviksi ajateltuja piirteitä, jotka nousevat esiin kun emme haluaisi tai joiden tuntemisesta koemme syystä tai toisesta häpeää. 

Teoksen alkusysäyksenä on toiminut Rafaelin isän, Jörn Donnerin leikkaus, jonka Rafael oli kuvaamassa dokumenttiprojektia varten. Siinä hetkessä häneen iski kerralla se kaikki mitä me ihmiset olemme. Särkyviä, kuolevaisia, herkkiä eläimiä, jotka kohtaavat elämänsä aikana suuria muutoksia. 

Rakastuin kirjaan heti! Kieli on nokkelaa ja helppolukuista, ajatuksia herättävää ja koukuttavaa. Kun aloin lukea kirjaa, en pystynyt laskea sitä enää alas! Donnerin ajatuksiin ja havaintoihin on helppo samaistua ja elämää alkaa miettiä omien kokemuksien kautta. Millaisissa tilanteissa minä olen kokenut näitä samoja tunteita? Ajatus lukujen välillä virtaa aiheesta toiseen saumattomasti ja kirja on taatusti sellainen, jonka pariin tulen vielä palaamaan. Vaikka aiheet ovat vakavia ja välillä Donner sukeltaa ajatuksissaan hyvin syviinkin vesiin, on hänen ajatuksenjuoksussaan myös paljon huumoria ja toivoa. 

En ole aiemmin lukenut esseitä ja olen iloinen, että ensimmäinen kokemukseni oli näin hyvä. Tulen tulevaisuudessa palaamaan esseiden pariin aivan varmasti!  Lukukokemuksena essee eroaa mielestäni virkistävällä tavalla romaanista. Teos saattaa olla lyhyt ja ensi näkemältä nopealukuinenkin mutta kun aiheeseen ja tekstiin sukeltaa, haluaa jokaista lukemaansa asiaa ajatella tarkemmin ja rauhassa. Tässäkin tapauksessa luin useita kohtia uudelleen ja uudelleen, kun huomasin niiden herättävän erityisesti tunteita. Voin siis jo tämän ensimmäisen kokemukseni jälkeen suositella esseiden lukemista lämpimästi kaikille! 
Hyllyltäni löytyykin Donnerin toinenkin teos, jonka itseasiassa mainitsin Yöpöydällä tällä hetkellä -julkaisussa. En malta odottaa, että pääsen sukeltamaan senkin pariin!

Rafael Donner: Ihminen on herkkä eläin
(Alkuperäisteos: Människan är ett känsligt djur)
Teos & Förlaget, 2018
Suomentanut: Laura Jänisniemi